...on huomattavasti mukavampaa ja mielenkiintoisempaa olla kuin toisella puolella, ei välttämättä helpompaa, mutta taatusti antaa enemmän.
Olen ollut kiinnostunut valokuvaamisesta kymmenisen vuotta, siis napsinut omannäköisiä kuvia sieltä sun täältä. Kuvia onkin kertynyt monia tuhansia pilvipalveluun. Olen aina vieroksunut esim. kuvia, joissa istutaan kahvipöydässä. Sellaisia paperikuvia on vuosien mittaan kertynyt laatikoihin ja albumeihin kymmenittäin mieheni toimesta. Puoltavathan ne tietysti paikkaansa muistokuvina tietyistä hetkistä. No se siitä.
N y t ol e n s i i s t ä y s i n h u r a h t a n u t !
Yllä oleva hyvä, vähän käytetty yhdistelmä vaihtui uuteen, pienempikokoiseen ihanuuteen. Itse asiassa vanha kamera (5v) meni lähes ilmaiseksi, mutta tilanne on sama kameroissa kuin autoissa, vaihdossa et saa juuri mitään. Tuon Canonin vähäkäyttöisyys johtui lähinnä sen isosta koosta, hankala kuljettaa mukana, ja koskaan silloin se ei ollut mukana, kun olisi ollut tarvis.
Tässä on uusi kaverini, Olympus Pen E -PL 7, pieni, tukeva ja näppärä järkkäri. Sen varusteet ovat vielä puutteelliset, hihna vaihtuu vaaleaan nahkaiseen jossakin vaiheessa, ja himoitsen ihanaa käsilaukkumallista ja -kokoista nahkalaukkua, jonne tulevaisuudessa mahtuu lisäoptiikat sun muut tarvikkeet.
Yöpöydällä on kasa valokuvauskirjoja, ja kameran 170 sivuinen ohjekirja on tallennetuna tabletille, siinä on puuhaa keväälle ja kesälle. Ehkä syksyllä osaan enemmän.
Blogin pitämien on ollut suurin innostumiseni syy, nyt olen vielä Instagraminkin pauloissa. On kiva kehittää itseään, löytää uusia kuvakulmia ja taitoja, ja muiden kuvista oppii todella paljon. Olen mm. koittanut päästä eroon ajatuksesta, että kuvattava kohde pitää näkyä kokonaan tai värimaailman täytyy mätsätä prikulleen. Puolikas kuva tai asetelma voi olla paljon mielenkiintoisempi, erilaisten asioiden sekä pintojen yhdistely on myös hienoa. Paljon opittavaa nähtävää ja kokeiltavaa on tällä polulla.
Valokuvausfiiliksissä Heljä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti