Kaapin tarinoita

Tämä on kotimme ainoa kaappi, jossa esineet ovat näkyvillä, hieman huomaamattomina, mutta kuitenkin. Ihana kaappi siinä mielessä, että se pitää pölyt ulkopuolella. Se on uudistuotantoa eli sillä ei ole tunnearvoa, mutta sisällöllä on sitäkin enemmän.

Tässä on Lidmanin leipomon vanhoja kahvikannuja sekä kermakoita. G.E.Lidman perusti leipomon vuonna 1899 kauniisen kaksikerroksiseen kivitaloon Tampereen Tammelaan. Muistan vieläkin talon rapukäytävän leipomon tuoksun sekä asunnon ihanat huoneet, sieltä on paljon mukavia muistoja. Ihanaa, että nämä kannut ovat kulkeneet matkassani jo vuosia.

            Pienessä matkalaukussa on tärkeitä pikkutavaroita matkan varrelta.

Olen aina ihastellut vanhojen hopeaesineiden koristeellisuutta ja kauneutta, oikeita käsityön taidonnäytteitä koukeroineen. Vanha kello on ollut joskus muinoin toiminnassa, nyt se on vain hauskana koristeena.

Tämä hopeinen teesihti on kauneudessaan omaa luokkaansa, ja yli 110 vuotta vanha kuppi on isoäitini kastelahja, huomaa sen kauniit kaiverrukset. Silmälasikotelotikin olivat ennen hopeisia, tämä kotelo on sen verran matala, ettei sinne nykylasit mahdu. liekö sangattomille tehty.

Pienenpieni maljakko on ollut lapsuudenkodissani aina, sen tarinaa en tiedä.

Vanhat apteekkipullot löytyivät mökiltämme, mökin entinen omistaja on ollut aikoinaan lääketukussa töissä. Meillä on myös tosi iso apteekkipullo, mutta siihen olen onnistunut saamaan särön, joten sillä ei ole kuin ulkonäköarvoa. Kotiliesi-lehti on vuodelta 1944.

                                              Alahyllyn asukkeja

Taustalla vilahteleva paksu kirja on teos Shakespearen teatteriversioista. Kirjassa on 1561 sivua ja painoa liki kolme kiloa. Paperi on erittäin hienolaatuista eli normaalilla paperilla paksuutta ja painoa olisi vielä paljon enemmän. Teksti on runomuotoista ja vaikealukuista, mutta mustavalkokuvat teatteriesityksistä ovat mielenkiintoisia. En tiedä onko tätä kirjaa kukaan koskaan lukenut kokonaan, mutta muistan lapsuudestani sen olleen aina kirjahyllyssä.

                                 Vanhaa arvostaen Heljä